Yli 200 vuotta
1700
Pori sai vuonna 1765 oikeuden käydä ulkomaankauppaa ja tämä loi pohjan Björnbergin suvun liiketoiminnan aloittamiselle.
Vuonna 1781 Turussa kauppahuonetoimintaan harjaantunut Carl Björnberg palaa Poriin. Hän saa luvan aloittaa kaupankäynnin ja alkaa harjoittaa kauppaa sekä laivanvarustamista.
Kaupankäyntioikeuksien myötä tuli myös veronmaksu- sekä palovartiointivelvollisuus kaupungissa.
Kymmenen vuotta myöhemmin vuonna 1791 syntyi poika Carl Fredrik, josta kasvoi merkittävä liikemies seuraavalla vuosisadalla.
1800
Vuonna 1809 Suomi liitetään Venäjään ja Suomesta tulee autonominen suuriruhtinaskunta. Pori on keskeinen kauppakaupunki ja laivanvarustuksen huippuvuodet osuvat välille 1810 – 1850.
Carl Fredrik Björnberg kehitti edelleen isänsä aloittamaa kaupankäyntiä. Björnbergin kauppahuoneesta tuli yksi kaupungin ja jopa koko Suomen merkittävimpiä kauppahuoneita.
Laivanvarustamisen tarpeita varten Carl Fredrik oli osakkaana myös kahdessa sahassa sekä purjetehtaassa.
1850
Carl Fredrikin kuoltua 1849 jatkoi hänen vanhin poikansa Anton perheen yritystoimintaa. Vain muutamaa vuotta myöhemmin vuonna 1852 Pori paloi, mutta onneksi perheen laivat olivat silloin Välimerellä ja niiden mukanaan tuomien kauppatavaroiden voitoilla voitiin rakentaa perheelle uusi talo ja avustaa koko kaupungin jälleenrakentamisessa.
Hyvin pian sen jälkeen puhkesi kuitenkin Krimin sota ja kaikki kaupankäynti Itämerellä keskeytyi. Sodan päätteeksi englantilaiset veivät vielä kaikki jäljelle jääneet laivat.
Sota kuitenkin oli luonut suuren kysynnän sotatarvikkeille ja sen seurauksena Anton perusti lankonsa kanssa Porin Konepajan vuonna 1858.
1880
Anton kuoli yllättäen vuonna 1866. Vuonna 1870 konepaja tuhoutui tulipalossa ja yhtiö ajautui konkurssiin. Antonin veli Claës jatkoi laivanvarustamistoimintaa sekä puutavaran vientiä.
Pulavuosien jälkeen Claës kuoli ja hänen espanjalainen vaimonsa Dolores muutti heidän lastensa Ricardon, Fredrik Geronimon, Lolitan, Claësin ja Rafaelin kanssa Porista Helsinkiin ja Björnbergin kauppahuone jäi historiaan.
1900
Vuonna 1892 ostivat veljekset Myllykosken puuhiomon Kymenlaaksosta paperiteollisuutta silmällä pitäen ja alkoivat kehittää sitä.
Vuonna 1910 ostivat he lisäksi osuuden Karjalassa sijaitsevasta marmorilouhoksesta nimeltään Ruskelan Marmori. Tämän pohjille Saxo perustettiin myöhemmin.
Ruskealan Marmorissa panostettiin nyt kivituotannon lisäksi myös paperiteollisuuden tarvitseman kalkin valmistukseen.
1920
Suomen itsenäistymisen jälkeen paperiteollisuudessa oli pulaa selluloosasta ja sen vuoksi perustettiin Vuonna 1920 Yhtyneet Paperitehtaat, turvaamaan selluloosan saantia mm. mukana olleelle Myllykoskelle.
Fredrik Geronimo toimi perheen edustajana Yhtyneiden hallituksessa.
1930
Fredrik Geronimon kuoltua vuonna 1925 otti hänen poikansa Carl Gustaf vastaan paikan Yhtyneiden Paperitehtaiden johtotehtävissä.
Paperiteollisuuden kasvavan energiantarpeen vuoksi perustettiin myös vesivoimayhtiö Pohjolan Voima.
1940
1930-luvulla CG kehitti ja modernisoi Ruskealasin Marmorin kalkkituotantoa.
Ruskealan kalkkitehdas ja louhos, joka oli tuolloin Euroopan merkittävimpiin lukeutuva laitos, menetetiin rauhan myötä Neuvostoliitolle vuonna 1944. Toiminta siirrettiin Kerimäen Louhen kalkkitehtaalle.
1950
1952 Yhtyneet Paperitehtaat jakautui kahdeksi yhtiöksi ja Myllykoski Oy:stä tuli yksityisomisteinen perheyhtiö CG Björnbergin suvun omistuksessa. CG siirtyi yhtiön toimitusjohtajaksi.
Jaon yhteydessä Ruskealan Marmori Oy:stä tuli CG:n ja hänen lastensa omistama holdingyhtiö, joka omisti noin kolmanneksen Myllykoski Oy:stä. Yhtyneille Paperitehtaille jäivät muut teollisuuslaitokset sekä vesivoimalaitokset.
1960
Kaivostoiminta Luikonlahden kuparikaivoksessa Kaavin kunnassa alkoi vuonna 1968. Geologiksi opiskellut Fredrik Björnberg muutti myös Luikonlahdelle. Toiminta jatkui vuoteen 1983, jolloin kupariesiintymä ehtyi. Tämän jälkeen alkoi talkinjalostus ja malminetsintää jatkettiin.
Carl Gustaf Björnberg siirtyi eläkkeelle vuonna 1978 ja hänen lapsensa Fredrik, Carl, Hans ja Marina jatkoivat yritystä.
1980
Saxo Oy perustettiin 1982. Heinon Kiviliike sekä Lapin Marmori hankittiin ja Saxo osti myös Mekalasi Oy:n.
Vuonna 1988 Ruskealan Marmori Oy sekä talkkituotanto Luikonlahdella myytiin Partekille.
Loukolammen ja Kalkkimaan maanparannuskalkki siirtyi puolestaan Saxolle.
1990
Vuonna 1990 kasvatettiin kiviliiketoimintaa ostamalla enemmistö Oulaisten Kivi Oy:stä. 1995 osti tytäryhtiö Mekalasi muovituotteiden sopimusvalmistaja Plastone Oy:n.
Seuraavana vuonna myytiin Myllykoski Oy:n vesivoimalaitos Pato Oy osakkeenomistajille, mukaan lukien Saxo. Voimalaitosta kehitettiin ja modernisoitiin voimakkaasti. Saxo myi koko kiviliiketoimintansa vuonna 1977 Mäntylä Mining Systems Oy:lle.
Vuonna 1999 osti Plastone Oy toisen muovituotteiden sopimusvalmistajan Ässätuote Oy:n Ylöjärveltä.
2000
Vuonna 2000 kalkkiliiketoiminta Saxo Minerals myytiin SMA Mineral AB:lle.
2005 tytäryhtiö Plastone Oy laajensi toimintaansa Viroon ja perusti uuden tehtaan Saueen Tallinnan lähelle. Tätä varten Saxo perusti Viroon kiinteistöyhtiö Saxo Kinnisvara Oü:n joka rakensi tehdaskiinteistön Plastone Oü:n tarpeisiin.
2007 tytäryhtiö Plastone Oy möi muovimattoja valmistavan tytäryhtiönsä Plast-Turf Oy:n AT-Plast Oy:lle ja toimivalle johdolle.
2010
2011 Saxo myi muiden osakkeenomistajien kanssa Myllykoski Oyj:n sekä Rhein Papier Gmbh:n UPM:lle.
Myllykoski Oyj oli tässä vaiheessa kansanvälinen paperiyhtiö, jolla oli tuotantoa myös USA:ssa ja Saksassa, ja joka työllisti noin 2400 henkilöä. Konsernin liikevaihto oli 1,1 miljardia euroa.
2013 Saxo myi muiden osakkaiden kanssa omistuksensa vesivoimayhtiö Pato Oy:stä. Vesivoimayhtiö omisti voimalaitokset Myllykoskella sekä Vuolenkoskella.
2020
Joulukuussa 2014 Fredrik Björnberg lapsineen ja lapsenlapsineen lunasti Saxon koko osakekannan. Saxoa lähdettiin kasvattamaan voimakkaasti.
2017 Tytäryhtiö Mekalasi osti Pragmatic Oy ja Slangar Nordic Oy:n liiketoimminnot.
2018 osti Mekalasi Risto Vesalainen Oy:n koko osakekannan, Plastone Enston Tallinnan tehtaan ja Mekalasi vielä aivan vuoden lopussa 90 %:a Mediteam Oy:n osakkeista.
2019 alussa Saxo osti enemmistön Aina PTT Oy:stä ja aivan 2020 alussa Mekalasi osti Pamtech Finland Oy:n osakekannan.